Viimeistä lomapäivää viedään tältä erää. Aamutreenit vetäisty ja pikkuisen kehonhuoltoa siihen päälle, on menossa kevyempi viikko kausisuunnitelmassa. Tällä viikolla kisatreeniä muutaman kerran kevyemmillä painoilla, aerobisen lisäksi. Magnesium testattu, ote pitää huomattavasti paremmin. Hyvä ja halpa sijoitus, Prismasta löytyi.
Loman loppuessa on alettava miettiä loppuviikon eväsasioita, että kaupasta tulee ostettua jotain järkevää. Minulla on tapana tehdä ruokaa kerralla enemmän, sillä siitä on helppo parina seuraavana päivänä ottaa sitten töihin eväät. Töissä pitää välillä olla kaksikin lämmintä ruokaa mukana, kun salille tulee mentyä aamulla ja viimeinen ohjaus saattaa olla kuuden seutuja illalla.
Kun päivän mittaan syö kunnolla, eikä säästele kaloreita syömällä lounasaikaan kevyttä salaattia, niin illalla ei ole huutava nälkä ja eikä tule syötyä sitten kaikkea mikä ei pahasti pistä hanttiin. Useasti laihduttajan ongelma on se, että kaloreita syödään liian vähän. Elimistö on säästöliekillä koko ajan. Ihminen kuluttaa istuessaan kilokaloreita painonsa verran tunnissa, siis istuessaan. 70 kiloisella se tarkoittaa 1680 kcal vuorokaudessa. Jos juot aamulla kupillisen kahvia ja syöt juustoleivän, lounaaksi kanasalaatin, iltapäivällä kahvin kanssa tekee mieli jo makeaa ja syöt keksin tai kaksi tai kolme, hups. Sen jälkeen et voi enää syödä töissä mitään, kun kahvitauko meni pipariksi. Kilokaloreita tähän mennessä on tullut reilu 600. Mitäpä luulet, huutaako kroppa ruokaa illalla, kun pääset kotiin? Tuskinpa olet istunut ihan koko päivää eli kulutetut kalorit ovat tosiasiassa varmasti enemmän. Illalla tulee helposti naposteltua kaikenlaista mitä kaapista löytyy. Pahimmassa tapauksessa tulet kaupan kautta kotiin ja mukaan tarttuu suklaapatukkaa, jäätelöä jne. Sitten sinä mussutat sitä suklaapatukkaa kotimatkalla ja sitten sen jäätelönkin, kun muutenhan se ehtii sulaa, kun on niin hellekin. Miten se ruuanlaitto sitten kotona? Yök, ei maistu. Kierre on valmis. Ruoka jää laittamatta tai ainakin syömättä, jos muille perheenjäsenille laitatkin. Nukkumaan mennessä maha kurnii ja pitää vetäistä muutama voileipä. Lisäksi seuraavaksi päiväksi ei mahdollisesti ole eväitä töihin, syöt taas salaatin ja keksin ja...pahimmassa tapauksessa sen roiskeläppäpitsan.
Viikonloppuna on aikaa laittaa ruokaa. Silloin sitä voi tehdä reilummin tai useamman sorttista, laittaa sitten vaikka valmiita annoksia pakastimeen. Viikolla aamupalaa syödessä riisit ja jauhelihat tai seit kypsyvät samalla, menee ehkä 10 minuuttia enemmän aikaa. Sitten vaan ruuat rasioihin ja päivästä tulee paljon parempi :) lisukkeeksi salaattia, sitä saa valmiina pussissa, ei tarvitse leikatakaan. Ja kun päivällä syöt hyvin, muistat välipalatkin, niin illalla maltat laittaa ruuan ja napostelut jää vähemmälle. Illalla on virkeämpi tekemään jotain muutakin kuin istumaan sohvalla katsomassa Unelmien poikamiehen "toiveuusintoja".
Aluksi uuteen ruokarytmiin totuttelu tuntuu hankalalta. Tuntuu ettei aika riitä, eikä ennen kaikkea jaksa syödä kaikkea, pitää olla koko ajan syömässä. Muutokseen tottumiseen menee tosiasiassa kolme kuukautta, jopa pidempäänkin. Se tuntuu pitkälle ajalle, mutta aika lyhyt pätkä loppujen lopuksi. Voi olla, että se tarkoittaa monta vuotta lisäaikaa eläkeiässä. Aikaa matkustella ja harrastaa.
"Koskaan ei ole liian myöhäistä unelmoida ja
aloittaa uusi vaihe elämässä.
Aina on mahdollista aloittaa alusta,
uskoa unelmien toteutumiseen ja hyvään huomiseen."
tuntematon
Jos tunnet tarvitsevasi apua ruokavalio-ohjauksessa, niin otahan yhteyttä. Katsotaan millainen vaihtoehto olisi sinulle sopiva. Meillä alkaa niitä pienryhmiäkin ensi viikolla, mukaan mahtuu vielä.
Nyt minä lähden marjapensaaseen. Meillä on rastaiden kanssa kova vääntö, kumpi saa kerättyä enemmän marjoja. Minä olen vielä voitolla :)
Aurinkoista viikon jatkoa
Heli
Kommentit
Lähetä kommentti