Vapaapäivän saalis

Vapaapäivä. Miten silloin osaisi olla hötkyilemättä joka suuntaan? Jatkuva suorittamisen tarve. Miten päästä siitä eroon?

Pitää pestä pyykkiä, pitäisi katsella kirppikselle kamoja, pitäisi tehdä sitä ja tätä.. Päätin tänään yrittää jarrutella ja olla välillä tekemättä mitään. (No kirjoittamista ei nyt lasketa tähän.) Minä olen tällä hetkellä lomalla, jolloin viimeistään pitäisi osata rentoutua. Iltapäivällä tulee formuloiden aika-ajot, silloin voisi tuijottaa niitä, itsetehdyn pitsan kera. En ole millään tiukalla ruokavaliolla, vaan olen opetellut syömään vielä hieman enemmän kuin normaalisti, mutta ns. puhdasta ruokaa. Herkkupäiviäkin pitää välillä olla, ei eläminen voi olla mielestäni pelkkää tiukan ruokavalion jatkuvaa noudattamista. Pitää pystyä nautiskelemaan hyvästä ruuasta, mutta pitää myös osata palata nopeasti takaisin "ruotuun". Formulat on muuten loistavaa unilääkettä, muuten en oikein päiväunille osaa rauhoittuakaan.

Kun syö enemmän, paino nousee. Tämä se on vaikea asia hyväksyä omassa pääkopassaan. Mutta mennään nyt tällä tyylillä jonkin aikaa, että lihakset saa polttoainetta ja kiristellään sitten jossain vaiheessa. Eihän kisakunnonkaan ole tarkoitus ollakaan mikään kireä, lihaserottuvuus ei saa olla liiallinen.

Niistä saaliista.. keräilin ihan tuosta pihakoivun alta vattupuskasta hieman herkkuja talteen. Naapuri kävi samalla esittelemässä omaa saalistaan, oli käynyt keräämässä kanttarelleja, kutsui uusille perunoille ja kanttarellikastikkeelle. Kieltäydyin kohteliaasti tällä kertaa. Kaadoimme keväällä orapihlaja-aidan tonttien välistä ja viimeistään siitä lähtien on tontin raja ollut vähintäänkin häilyvä :) 

Meillä on myös kasvihuone pihassa. Kasvatan siellä chilejä, tomaatteja ja alkukesästä myös "minimaisseja", jotka kasvoivat kesä-heinäkuun vaihteessa kattoon ja joutuivat sen jälkeen ulkokasvatukseen. Tänä vuonna tomaatteja on tullut todella hyvin ja ovat myös kypsyneet ennen halkeamista. Kasvihuone on kiva puuhastelupaikka, hyvin toisenlaista tekemistä työn ja harrastuksen vastapainoksi. Välillä kun tuo työn ja vapaa-ajan rajakin on kovin häilyvä :)

Summa summarum - luonto tarjoaa tällä hetkellä monipuolista puhdasta ravintoa lähes ilmaiseksi. Polttoainekulut toki tulee, jos ei löydä hyvää paikkaa pyöräilymatkan päästä. Jos yksin metsään lähteminen pelottaa, kaveria voi kysyä mukaan. Synkkinä keskitalven iltoina on mukava ottaa pakastimesta vattuja tai mustikoita, silloin kun se makean tuska iskee. Seuraavana keväänä rantakuntokin on lähempänä, kuin sen karkin mutustamisen jälkeen. Samalla metsässä liikkuessa tulee kuntoiltua kuin vaivihkaa ja tasapainokin kehittyy, kun vaihteeksi liikkuu epätasaisessa maastossa asfaltin sijaan. Tässäpä vielä viikonlopun treenilinkki, jos vaikka vesisade estää luontoon lähtemisen.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Heli